Virheellisiä uskomuksia

  • Kissaa ei voi kouluttaa.
    Tarua: Kissaa voi kouluttaa ihan yhtä lailla kuin koiraa tai mitä tahansa muuta eläintä. Kissan kouluttamisen haasteena on motivointi.
  • Kissan tulee saada vähintään yhdet pennut elämänsä aikana.
    Tarua: Kissan ei tarvitse saada yhtiäkään pentuja. Kissan elämänlaatuun ei vaikuta se, onko se joskus saanut pennut vai ei.
  • Kissaa ei voi kastroida/steriloida ennen sukukypsyyttä tai puolen vuoden ikää.
    Tarua: Asian osaava eläinlääkäri voi leikata kissan jo ennen luovutusikää.
  • Kissaa ei voi steriloida kiiman aikana.
    Tarua: Kissan voi steriloida myös kiiman aikana, mutta verenvuoto voi olla runsaampaa. Tästä syystä useat eläinlääkärit odottavat mielellään kiiman loppumiseen. Jos taloudessa kuitenkin on esimerkiksi kaksi leikkaamatonta, sukukypsää, vastakkaista sukupuolta olevaa kissaa, ei kiima välttämättä ole leikkauksen este.
  • Kissa ei kiinny omistajaansa.
    Tarua: Yksilöstä riippuen, kiintyminen omistajaan ja muihin talouden ihmis- tai eläinjäseniin voi olla hyvinkin voimakasta. Kiintymiseen vaikuttaa myös positiivinen suhde eläimen ja omistajan välillä.
  • Kissan hampaita ei tarvitse hoitaa.
    Tarua: Parasta olisi harjata kissan hampaat päivittäin. Mm. teollinen ruokavalio aiheuttaa kissoille hammas- ja ienongelmia. Hammasongelmia voidaan osaltaan ehkäistä myös raakaruokinnalla.
  • Kilpikonnaväritteiset kissat ovat aina naaraita.
    Tarua: Myös uros voi syntyä kilpikonnaväritteisenä, mutta tätä tapahtuu harvoin. Nämä urokset ovat yleensä steriilejä.
  • Kaikki punaiset kissat ovat uroksia.
    Tarua: Myös naaraskissa voi olla väritykseltään punainen.
  • Sterilointi/kastrointi muuttaa kissan luonnetta.
    Tarua: Leikkaus ei muuta kissan pysyvää persoonallisuutta, mutta voi muuttaa käytöstä, esim. merkkailun lopettaminen.
  • Kissa saalistaa vain, kun sillä on nälkä.
    Tarua: Kissa saalistaa sekä syödäkseen että huvikseen. Kissa on petoeläin, jolla on vahva sisäsyntyinen tarve saalistaa. Saalistaminen tuottaa kissalle mielihyvää.
  • Kissalla on hyvä olla koko ajan ruokaa tarjolla.
    Tarua: Kissa passivoituu 24/7 ruokabaarista. Rajaton ruokinta aiheuttaa lihomista ja laiskitumista. Parempi on mukailla kissan luonnollista syömiskäyttäytymistä ja tarjota useita pieniä aterioita päivässä.
  • Kissa tarvitsee vain kaksi ruoka-annosta päivässä.
    Tarua: Luonnossa kissa syö keskimäärin 10 annosta päivässä, ja tätä tulisi jäljitellä myös kotioloissa.
  • Kala on kissan luonnollista ravintoa.
    Tarua: Pienriista, kuten hiiret ja linnut ovat kissan luonnollista ja pääasiallista ravintoa. Usein kuuleekin kissan olevan kala-allerginen. Allergittomalle kissalle kalaa voi antaa maltillisesti.
  • Kissanhiekalla ei ole kissalle väliä.
    Osittain tarua: Jotkut kissat eivät välitä, minkälaista hiekkaa laatikossa on. Jotkut kissat taas voivat ola hyvinkin tarkkoja. Kissan alkuperää ajatellen luonnollisinta, ja monesti kissalle mieluisinta, on mikrohiekka. Pelletit ja kristallihiekka ovat monesti vähiten tykättyjä.
  • Kissa juo maitoa.
    Osittain tarua: Kissat, kuten muutkin eläimet menettävät kykynsä pilkkoa laktoosia aikuistuessaan. Maito on vauvojen ja eläinpoikasten ravintoa, ei aikuisten nisäkkäiden. Kissalle voi satunnaisesti tarjota laktoosittomia maitotuotteita.
  • Kissa on erakko.
    Osittain tarua: Kesykissan esi-isä, Felis silvestris, on yksineläjä. Kesykissa voi kuitenkin luonnossa elää ryhmässä, jos resursseja on tarpeeksi. Nämä ryhmät koostuvat usein naaraspuolisista sukulaisista. Urokset puolestaan elävät luonnossa usein yksin.
  • Kissa ei viihdy kissanäyttelyissä.
    Osittain tarua: Kissanäyttelyt ovat aina ihmisen huvi, ei eläimen. Silti jotkut kissat pitävät esiintymisestä ja huomiosta ja pystyvät olemaan rentona näyttelyissä.
  • Oksentaminen on normaalia.
    Tarua: Oksentaminen ei koskaan ole normaalia, siihen on aina jokin syy. Syy voi olla sairaus tai ihan vain karvapallo. Oksennuksiin ja niiden yleisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota.
  • Latz ymv. tulee halvemmaksi kuin laadukas kissanruoka.
    Tarua: Esim. viljatonta Smillaa sai artikkelia kirjoittaessa Zooplussasta halvimmillaan 2,50€ kilohinnalla ja Whiskasia (4% lihaa ja lihan sivutuotteita) halvimmillaan samalla kilohinnalla. Kissa on 100% lihansyöjä, joten suuri osa esim. Whiskasin ruoasta jää kissan elimistöltä käyttämättä. Ravintoköyhää ruokaa tarvitsee syödä enemmän kuin ravinteikasta ruokaa. Epäsopiva ravinto voi myös sairastuttaa eläimen kuin eläimen.
  • Kissasta näkee kun se on sairas.
    Osittain tarua: Koska kissa on myös saaliseläin, piilottaa se kipunsa mahdollisimman pitkään. Esim. nivelrikko on usein jo erittäin pitkällä ennen kuin kissa alkaa ontumaan. Munuaisten vajaatoiminta ei myöskään näy yleensä ulospäin, ennen kuin munuaisista on menetetty jo 70%.
  • Kaikki valkoiset kissat ovat kuuroja.
    Tarua: Valkoinen kissa voi olla täysin kuuleva, osittain kuuleva tai kokonaan kuuro.
  • Kissaa ei tarvitse pestä.
    Osittain tarua: Kuten ihmisen päänahka, myös kissan iho on yksilöllinen. Toisilla iho rasvoittuu herkemmin, toisilla vähemmän. Jotkut kissat pärjäävät ilman yhtäkään pesua koko elämänsä ajan, toisia taas täytyy pestä tasaisin väliajoin iho-ongelmien välttämiseksi ja turkin siistinä pitämiseksi.
  • Kissanpentu on valmis uuteen kotiin kun se on oppinut syömään kiinteää ruokaa.
    Tarua: Kissanpentu alkaa syömään kiinteää ruokaa muutaman viikon iässä. Se ei silti tarkoita, että sillä olisi jo kaikki valmiudet itsenäiseen elämään. Kissan tärkein sosiaalistumiskausi on 2-7 viikon ikäisenä, jolloin sen täytyy vielä oppia monia taitoja emoltaan ja sisaruksiltaan. Kissan luovutusikä on 12 viikkoa.
  • Kissan voi jättää kokonaan yksin vuorokaudeksi.
    Tarua: Laki määrää, että eläimet tarkastetaan vähintään kerran 24 tunnin aikana.
  • Kissa haluaa maharapsutuksia maatessaan selällään.
    Tarua: Kissan täytyy tuntea olonsa turvalliseksi, jotta se makaisi selällään. Selällään makaaminen viestittää luottamuksesta eikä mahaa kannata mennä silittelemään – ellei kissa ole siihen tottunut ja pitää siitä. Maha on herkkä ja haavoittuva paikka. Moni onkin saanut huomata, että kynsistä tai hampaista tulee, jos kissan mahaa menee rapsuttelemaan.
  • Sisäkissa ei tarvitse rokotuksia.
    Osittain tarua: Kissarutto voi levitä esim. omistajien kenkien mukana sisätiloihin, joten sisäkissa on hyvä rokottaa ainakin kissaruton varalta.
  • Kissan kehräys tarkoittaa aina tyytyväisyyttä.
    Tarua: Kissa kehrää myös rauhoittellessaan itseään, esimerkiksi silloin kun sitä pelottaa tai sillä on kipuja.

Lisätietoa ja lähteitä:

http://darkies.fi/varhaisleikkuu.pdf

http://www.kissojensuojelu.fi/wp-content/uploads/2014/02/Hyvinvoiva-kissa-opas-1.pdf

http://www.elainlaakariin.fi/kissan-hampaat-tarvitsevat-hoitoa/

http://www.piupaws.net/genetiikka_O.htm

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_rakastetuin_peto

http://www.tunturisusi.com/kissat/metsakissa.html

http://personal.inet.fi/koti/krannirags/luonnonv.htm

http://incat.fi/kissatietoa/kasvatus/genetiikkaa/varien-periytyminen-osa-2/

Mainokset

Pentua valitsemassa

Pentua valitessa kannattaa ottaa ainakin nämä asiat huomioon:

  • vanhempien veriryhmät (http://vetlab.fi/?id=CDB87E68-666B4364AAA4-6E9B1418E37C)
  • rekisteröitynyt kasvattaja (koskee rotukissoja) Huom! paperiton kissa ei ole rotukissa – ethän osta paperitonta kissaa ja tue pentutehtailua.
  • rodun terveystilanne ja alkuperä (kyseenalaisia rotuja mielestäni ovat mm. persialaiset, exoticit, bengalit, savannahit ja munchkinit)
  • terveet vanhemmat
  • sukusiitosaste
  • millaisissa oloissa pennut kasvavat, onko vanhemmat nähtävillä
  • madotukset ja rokotukset tulee olla kunnossa (sekä pennuilla että vanhemmilla)
  • todistus pennun terveystarkastuksesta
  • vanhempien luonne, onko vanhemmilla haluamiasi ominaisuuksia
  • millaisin väliajoin, kuinka monta kertaa ja minkä ikäisenä emo on astutettu sen elämän aikana

Maatiainen vai rotukissa? Jos vaadit kissalta tiettyjä ominaisuuksia, voi olla helpompaa löytää sopiva yksilö rotukissoista. Jos etsit yksinkertaisesti sopivaa kumppania, on maatiainen hyvä vaihtoehto.

Maatiainen

+ alkuperäinen kissatyyppi

+ mahdollisesti laaja geenipooli

+ eläinsuojelutyön tukeminen ja eettisyys (ottamalla kissa eläinsuojeluyhdistykseltä)

+ luonteita ja turkin värejä/kuvioita löytyy joka makuun

+ mahdollisesti valmiiksi kastroitu/steriloitu

– sukusiitosaste ja taustat voivat olla tuntemattomia

Maine coon Bane ja maatiainen Reppana

Maine coon Bane ja maatiainen Reppana

 

Rotukissa

+ ominaisuudet tiedossa

+ vanhemmat tiedossa

+ laajasti terveystestattuja

+ mahdollisesti valmiiksi kastroitu/steriloitu

– joissain roduissa on eettisiä/terveydellisiä ongelmia

 

Maatiaista etsiessä yksityisten ilmoitukset ym. kannattaa jättää omaan arvoonsa, sillä kyseessä on usein vahinkopennut tai itsekkäistä syistä kissan saattaminen tiineeksi, jolloin esimerkiksi emoa ja pentuja ei terveystarkasteta, vanhempien terveyttä ja taustoja ei ole selvitetty tai ei olla valmiita maksamaan eläinten hyvinvoinnista. Kissaa etsiessä kannattaakin aloittaa selaamalla vaikkapa eläinsuojeluyhdistysten yhteistä sivustoa, missä haetaan lemmikeille uusia koteja: http://kodittomat.info/home. Vaikka joskus tuntuu, että maatiaisia ei ole tarjolla, niin kyllä niitä viimeistään jossain vaiheessa on, sillä joka vuosi n. 20 000 kissaa etsii uutta kotia. Yhdistysten ihmisillä on myös kokemusta, jolloin he voivat auttaa löytämään juuri sinulle sopivan yksilön.

Huom! Kaikki yhdistykset eivät ole liityneet kyseiselle sivustolle, joten kannattaa Googlata myös oman alueen ESY.

 

 

Lukemista ja linkkejä

Päivitän tänne aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja linkkejä. Osa kirjoista on saatavilla sekä suomeksi että englanniksi, osa taas joko tai.

  • Vicky Halls; Cat Detective Solving the Mystery of Your Cat’s Behaviour
  •  Denise Seidl; Fun and games for cats!DSC_0331
  • John Bradshaw; Cat Sense The Feline Enigma Revealed
  • Päivi Ylikorpi; Kissanhoidon käsikirja
  • Elina Väyrynen, Jan Nyström; Kissan aktivointi
  • Mirjam Numminen; Kissallesi terveyttä ja pitkää ikää
  • Jackson Galaxy, Kate Benjamin; Catification

 

1+1-sääntö

1+1 -sääntö on kissanomistajien keskuudessa yhä melko tuntematon, vaikka se on ollut käytössä jo ainakin 2000-luvulta lähtien (Vicky Halls; Cat Detective). 1+1 tarkoittaa sitä, että kissan tarvitsemia resursseja tulisi olla kissojen lukumäärä + yksi ylimääräinen.

kisu 002Kissan tarvitsemia resurseja ovat:

– raapima-alusta

– korkeat paikat

– ruokailupaikka

– vesipiste

– hiekkalaatikko

– lepopaikka

– leikkimispaikka

1+1 -sääntö takaa valinnan mahdollisuuden lisäksi sen, että jokaisella kissalla on mahdollisuus samaan toimintaan samanaikaisesti.

 

Vinkkejä villikissan kesyttämiseen

Vastailen aika paljon netissä kysymyksiin villien pentujen kesyttämisestä. Tästä sainkin idean kirjoittaa aiheesta oma blogikirjoitus.

Kenties merkittävimmät asiat kesyyntymisen kannalta ovat kissan ikä ja luonnossa vietetty aika. Mitä vieraantuneempi ihmisistä kissa on, sitä haastavampaa on sen kesytys. Sosiaalistamisen kannalta kriittisin aika kissan elämässä on ensimmäiset 2-7 viikkoa (http://www.sey.fi/images/Julkaisut/kissanpentuopas_ilman_leikkuita.pdf). Tänä aikana kissa tulisi totuttaa mahdollisimman monenlaiseen käsittelyyn ja erilaisiin asioihin.

Kitty sängyn alla. Kuva otettu samana päivänä, kun Kitty tuli meille vuonna 2011.

Kitty sängyn alla. Kuva otettu samana päivänä, kun Kitty tuli meille.

Kesyttämistä nopeuttaa kissan elekielen osaaminen. Ystävällisiä eleitä ovat mm. silmien sulkeminen hetkeksi ja pään pois kääntäminen. Uhkaavia tai epäystävällisiä eleitä puolestaan ovat esimerkiksi tuijottaminen ja nopeasti suoraan kohti tuleminen. Tässä linkissä on ihan hyviä kuvia, jotka selventävät kissan elekieltä (http://www.infohow.org/wp-content/uploads/2012/11/Cat-Communication.png). Kannattaa myös viettää aikaa kissan tasolla, lattialla. Tällöin et ole niin uhkaava ja kissa saattaa itsekin uskaltaa lähestyä sinua. Istuskellessa tai maatessa lattialla voi samalla vaikka leikittää kissaa.

IMG_1016

Kitty osoittaa ystävyyttä siristelemällä silmiään. Kuva otettu parin päivän sisällä siitä, kun Kitty saapui.

Kissan ruokailut kannattaa käyttää hyväksi. Ruokaa ei kannata pitää jatkuvasti tarjolla, vaan tarjoa ruoka läheisyydessäsi. Näin kissa oppii yhdistämään ihmisen positiiviseen asiaan, ruokaan. Itse menin aina lattialle istumaan ruokakupin viereen, ja rauhassa odotin, että Kitty uskaltautui tulla lähelleni syömään. Voit myös koittaa tarjota herkkuja kädestä. Tässä varsinkin saatetaan tarvita malttia. 🙂

Myös leikkimisen kautta kissa yhdistää positiivisia kokemuksia ihmiseen. Meillä toimivia ovat olleet erilaiset huiskut.

kitty leikkii

Kissa oppii paljon mallioppimisen kautta. Mallioppiminen tarkoittaa sitä, että kissa oppii seuraamalla toisen eläimen tai ihmisen toimintaa. Tätä oppimisen muotoa kannattaa hyödyntää varsinkin, jos mallina on mahdollista käyttää toista kissaa. Osoita aralle kissalle, että olet hyvä tyyppi ja sinuun voi luottaa. Leiki rohkeamman kissan kanssa, silittele, harjaa.. tee kaikkea kissan mielestä mukavaa.

Kitty haki kauan aikaa turvaa vanhemmasta kissastamme, Millistä.

Kitty haki kauan aikaa turvaa vanhemmasta kissastamme, Millistä.

Joillain on tapana laittaa kissa ensin omaan huoneeseen toipumaan paikanvaihdoksesta. Itse kuitenkin päästäisin kissan heti liikkumaan vapaasti koko asunnossa. Näin kissa joutuu mahdollisimman pian alttiiksi ihmiskontakteille ja tottuu ihmisten olemassaoloon. Kissan tulee antaa kuitenkin välillä olla omissa oloissaan. Kissaa voi koittaa houkutella tulemaan esiin esimerkiksi lelulla tai nameilla.

Etenemistahti riippuu kissan sopeutuvuudesta. Älä vaadi liikaa, jotta ei tule takapakkia. Hiljaa hyvä tulee. 🙂

Toisen kissan kiusaaminen

Meillä ajankohtainen ongelma on toisen kissan kiusaaminen. 10kk vanha coonimme kiusaa, tai omasta mielestään leikkii, porukan kooltaan pienintä kissaa. Bane usein ajattaa Kittyä, tai vaanii ja hyökkää. Kitty puolestaan ei ymmärrä nuin rajuja leikkejä. Ikävintä on, kun Kitty ei saa aina vessassakaan käydä rauhassa. Toissapäivänä meni totaalisesti hermot, kun Bane hyökkäsi Kittyn ollessa laatikolla. Ostinkin seuraavana päivänä kaksi klikkeriä lisää. Klikkerin avulla pyrin pääsemään Banen ikävästä käytöksestä eroon. Bane ei välitä kielloista; Bane tekee mitä huvittaa ja kuuntelee silloin kun huvittaa.

Ennestään meillä oli jo yksi klikkeri, mutta se on aina jossain kaukana kun sitä tarvitsitsi. Koulutuksen tehostamiseksi meillä on nyt klikkereitä eri huoneissa, samoten nameja.

Meillä siis on alettu klikkaamaan aina, kun
– Bane muuttaa mieltään eikä lähdekään Kittyn perään
– katsoo rauhassa, lähtemättä perään, kun Kitty on esim. laatikolla
– jos on lähdössä perään, mutta kiinnittääkin huomion ihmiseen joka kutsuu nimeltä.

Tätä on siis tehty nyt pari päivää. Tuloksista kirjoittelen tähän lisää, kun niitä alkaa tulemaan.


Kolmisen viikkoa mennyt ja selviä tuloksia saatu. Bane reagoi lähes aina omaan nimeensä. Lisäksi se oma-aloitteisesti ei aina lähde Kittyn perään vaan katselee rauhassa toisen touhuja. Hirveän aktiivisesti ei olla keretty klikkailemaan, mutta Bane on tajunnut idean, ainakin nimeen reagoimisen. Itse teen 11-tuntisia koulupäiviä, joten en kauheasti ole seurailemassa kissojemme touhuja. Paljon, paljon pitää vielä tehdä toistoja, jotta jahtaaminen loppuisi (lähes) kokonaan.

Kissanruoho

Ruohon syömistä pidetään kissalle normaalina käytöksenä. Se auttaa puhdistamaan ruoansulatusjärjestelmää saadessaan kissan oksentamaan mahaan kertyneitä karvoja pois. Käytyäni kuitenkin kanadalaisen kissoihin erikoistuneen eläinlääkärin Margie Scherkin luennolla aloin pohtimaan kissanruohon tarpeellisuutta. Scherk selitti, että luonnossa kissa ei halua jättää mitään jälkiä itsestään saalistajille – ei myöskään karvapallo-oksennuksia. Makes sense, right? Kissalle normaali määrä oksentaa ulos karvapalloja vuodessa Scherkin mukaan on yksi. Jos kissan ei ole tarkoitus oksennella karvapalloja ulos, miksi sen tarvitsisi saada syödä ruohoa? Tiedän kyllä, että jotkin kissat syövät ruohoa sitä saadessaan, jotta voivat sitten oksentaa, mutta en osaa vastata miksi ne sitten tekevät niin. Oma järki sanoo, että jos kerran ruohon kuidut auttavat kissoja sulattamaan karvoja, niin eikö siihen silloin riitä perus kissanruoat? Nehän sisältävät aina jonkin verran kuitua. Luonnossa kissa saisi tarvitsemansa kuidut syömästään hiirestä, joka puolestaan sisältää sen itse syömiä kuituja. Hiiren sisältämä kuitumäärä on < 1%, mikä kyllä vähintäänkin vastaa yleisimpien kissanruokien kuitupitoisuuksia. Tämän pohdinnan perusteella (ja kyllästyneenä siivoamaan oksennuksia joka paikasta sekä ainaisesta ruohojen nopeasta homehtumisesta) päätin luopua kissanruohosta. Jos kissoilleen ruohoa haluaa kuitenkin tarjota, on ainakin vehnänoras yksi varteenotettava vaihtoehto. (Lähde: http://www.sey.fi/kissatieto/kissan_perushoito/vaara_vaanii_kissaa_kotona)

Itse koin hyväksi ruohonkasvatusalustaksi Catit Design Senses Grass Garden -setin. Päällä olevan reiällisen kannen takia multa ei pääse leviämään ruohon mukana.

DSC_0473