Virheellisiä uskomuksia

  • Kissaa ei voi kouluttaa.
    Tarua: Kissaa voi kouluttaa ihan yhtä lailla kuin koiraa tai mitä tahansa muuta eläintä. Kissan kouluttamisen haasteena on motivointi.
  • Kissan tulee saada vähintään yhdet pennut elämänsä aikana.
    Tarua: Kissan ei tarvitse saada yhtiäkään pentuja. Kissan elämänlaatuun ei vaikuta se, onko se joskus saanut pennut vai ei.
  • Kissaa ei voi kastroida/steriloida ennen sukukypsyyttä tai puolen vuoden ikää.
    Tarua: Asian osaava eläinlääkäri voi leikata kissan jo ennen luovutusikää.
  • Kissaa ei voi steriloida kiiman aikana.
    Tarua: Kissan voi steriloida myös kiiman aikana, mutta verenvuoto voi olla runsaampaa. Tästä syystä useat eläinlääkärit odottavat mielellään kiiman loppumiseen. Jos taloudessa kuitenkin on esimerkiksi kaksi leikkaamatonta, sukukypsää, vastakkaista sukupuolta olevaa kissaa, ei kiima välttämättä ole leikkauksen este.
  • Kissa ei kiinny omistajaansa.
    Tarua: Yksilöstä riippuen, kiintyminen omistajaan ja muihin talouden ihmis- tai eläinjäseniin voi olla hyvinkin voimakasta. Kiintymiseen vaikuttaa myös positiivinen suhde eläimen ja omistajan välillä.
  • Kissan hampaita ei tarvitse hoitaa.
    Tarua: Parasta olisi harjata kissan hampaat päivittäin. Mm. teollinen ruokavalio aiheuttaa kissoille hammas- ja ienongelmia. Hammasongelmia voidaan osaltaan ehkäistä myös raakaruokinnalla.
  • Kilpikonnaväritteiset kissat ovat aina naaraita.
    Tarua: Myös uros voi syntyä kilpikonnaväritteisenä, mutta tätä tapahtuu harvoin. Nämä urokset ovat yleensä steriilejä.
  • Kaikki punaiset kissat ovat uroksia.
    Tarua: Myös naaraskissa voi olla väritykseltään punainen.
  • Sterilointi/kastrointi muuttaa kissan luonnetta.
    Tarua: Leikkaus ei muuta kissan pysyvää persoonallisuutta, mutta voi muuttaa käytöstä, esim. merkkailun lopettaminen.
  • Kissa saalistaa vain, kun sillä on nälkä.
    Tarua: Kissa saalistaa sekä syödäkseen että huvikseen. Kissa on petoeläin, jolla on vahva sisäsyntyinen tarve saalistaa. Saalistaminen tuottaa kissalle mielihyvää.
  • Kissalla on hyvä olla koko ajan ruokaa tarjolla.
    Tarua: Kissa passivoituu 24/7 ruokabaarista. Rajaton ruokinta aiheuttaa lihomista ja laiskitumista. Parempi on mukailla kissan luonnollista syömiskäyttäytymistä ja tarjota useita pieniä aterioita päivässä.
  • Kissa tarvitsee vain kaksi ruoka-annosta päivässä.
    Tarua: Luonnossa kissa syö keskimäärin 10 annosta päivässä, ja tätä tulisi jäljitellä myös kotioloissa.
  • Kala on kissan luonnollista ravintoa.
    Tarua: Pienriista, kuten hiiret ja linnut ovat kissan luonnollista ja pääasiallista ravintoa. Usein kuuleekin kissan olevan kala-allerginen. Allergittomalle kissalle kalaa voi antaa maltillisesti.
  • Kissanhiekalla ei ole kissalle väliä.
    Osittain tarua: Jotkut kissat eivät välitä, minkälaista hiekkaa laatikossa on. Jotkut kissat taas voivat ola hyvinkin tarkkoja. Kissan alkuperää ajatellen luonnollisinta, ja monesti kissalle mieluisinta, on mikrohiekka. Pelletit ja kristallihiekka ovat monesti vähiten tykättyjä.
  • Kissa juo maitoa.
    Osittain tarua: Kissat, kuten muutkin eläimet menettävät kykynsä pilkkoa laktoosia aikuistuessaan. Maito on vauvojen ja eläinpoikasten ravintoa, ei aikuisten nisäkkäiden. Kissalle voi satunnaisesti tarjota laktoosittomia maitotuotteita.
  • Kissa on erakko.
    Osittain tarua: Kesykissan esi-isä, Felis silvestris, on yksineläjä. Kesykissa voi kuitenkin luonnossa elää ryhmässä, jos resursseja on tarpeeksi. Nämä ryhmät koostuvat usein naaraspuolisista sukulaisista. Urokset puolestaan elävät luonnossa usein yksin.
  • Kissa ei viihdy kissanäyttelyissä.
    Osittain tarua: Kissanäyttelyt ovat aina ihmisen huvi, ei eläimen. Silti jotkut kissat pitävät esiintymisestä ja huomiosta ja pystyvät olemaan rentona näyttelyissä.
  • Oksentaminen on normaalia.
    Tarua: Oksentaminen ei koskaan ole normaalia, siihen on aina jokin syy. Syy voi olla sairaus tai ihan vain karvapallo. Oksennuksiin ja niiden yleisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota.
  • Latz ymv. tulee halvemmaksi kuin laadukas kissanruoka.
    Tarua: Esim. viljatonta Smillaa sai artikkelia kirjoittaessa Zooplussasta halvimmillaan 2,50€ kilohinnalla ja Whiskasia (4% lihaa ja lihan sivutuotteita) halvimmillaan samalla kilohinnalla. Kissa on 100% lihansyöjä, joten suuri osa esim. Whiskasin ruoasta jää kissan elimistöltä käyttämättä. Ravintoköyhää ruokaa tarvitsee syödä enemmän kuin ravinteikasta ruokaa. Epäsopiva ravinto voi myös sairastuttaa eläimen kuin eläimen.
  • Kissasta näkee kun se on sairas.
    Osittain tarua: Koska kissa on myös saaliseläin, piilottaa se kipunsa mahdollisimman pitkään. Esim. nivelrikko on usein jo erittäin pitkällä ennen kuin kissa alkaa ontumaan. Munuaisten vajaatoiminta ei myöskään näy yleensä ulospäin, ennen kuin munuaisista on menetetty jo 70%.
  • Kaikki valkoiset kissat ovat kuuroja.
    Tarua: Valkoinen kissa voi olla täysin kuuleva, osittain kuuleva tai kokonaan kuuro.
  • Kissaa ei tarvitse pestä.
    Osittain tarua: Kuten ihmisen päänahka, myös kissan iho on yksilöllinen. Toisilla iho rasvoittuu herkemmin, toisilla vähemmän. Jotkut kissat pärjäävät ilman yhtäkään pesua koko elämänsä ajan, toisia taas täytyy pestä tasaisin väliajoin iho-ongelmien välttämiseksi ja turkin siistinä pitämiseksi.
  • Kissanpentu on valmis uuteen kotiin kun se on oppinut syömään kiinteää ruokaa.
    Tarua: Kissanpentu alkaa syömään kiinteää ruokaa muutaman viikon iässä. Se ei silti tarkoita, että sillä olisi jo kaikki valmiudet itsenäiseen elämään. Kissan tärkein sosiaalistumiskausi on 2-7 viikon ikäisenä, jolloin sen täytyy vielä oppia monia taitoja emoltaan ja sisaruksiltaan. Kissan luovutusikä on 12 viikkoa.
  • Kissan voi jättää kokonaan yksin vuorokaudeksi.
    Tarua: Laki määrää, että eläimet tarkastetaan vähintään kerran 24 tunnin aikana.
  • Kissa haluaa maharapsutuksia maatessaan selällään.
    Tarua: Kissan täytyy tuntea olonsa turvalliseksi, jotta se makaisi selällään. Selällään makaaminen viestittää luottamuksesta eikä mahaa kannata mennä silittelemään – ellei kissa ole siihen tottunut ja pitää siitä. Maha on herkkä ja haavoittuva paikka. Moni onkin saanut huomata, että kynsistä tai hampaista tulee, jos kissan mahaa menee rapsuttelemaan.
  • Sisäkissa ei tarvitse rokotuksia.
    Osittain tarua: Kissarutto voi levitä esim. omistajien kenkien mukana sisätiloihin, joten sisäkissa on hyvä rokottaa ainakin kissaruton varalta.
  • Kissan kehräys tarkoittaa aina tyytyväisyyttä.
    Tarua: Kissa kehrää myös rauhoittellessaan itseään, esimerkiksi silloin kun sitä pelottaa tai sillä on kipuja.

Lisätietoa ja lähteitä:

http://darkies.fi/varhaisleikkuu.pdf

http://www.kissojensuojelu.fi/wp-content/uploads/2014/02/Hyvinvoiva-kissa-opas-1.pdf

http://www.elainlaakariin.fi/kissan-hampaat-tarvitsevat-hoitoa/

http://www.piupaws.net/genetiikka_O.htm

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_rakastetuin_peto

http://www.tunturisusi.com/kissat/metsakissa.html

http://personal.inet.fi/koti/krannirags/luonnonv.htm

http://incat.fi/kissatietoa/kasvatus/genetiikkaa/varien-periytyminen-osa-2/

Mitä hyvinvointi on?

On melko helppo sanoa, että oma lemmikki voi hyvin. ”Näkeehän sen, tyytyväisenä nukkuu päivät, välillä touhuaa jotain omia ja syö ruokaa hyvällä ruokahalulla.” Tosiasiassa hyvinvointi ei ole näin yksiselitteistä, ja eläimen hyvinvointia pitää opetella tulkitsemaan.

Kirjassa The Complete Textbook of Veterinary Nursing mainittiin osuvasti, että suurin osa eläinten laiminlyönneistä tapahtuu tiedon puutteesta eikä tahallisesta väkivallasta. Kissalle syötetään esimerkiksi epäsopivaa ravintoa, kissan kynnet poistetaan, kissan kipua ei huomata…

Eläinten hyvinvointikeskuksen sivuilla on erinomainen artikkeli aiheesta, mikä jokaisen eläimen omistajan tai eläintenhoitajan kannattaisi lukea: http://www.elaintieto.fi/hyvinvointi.aspx

Kissan hyvinvointiin kuuluu mm.

  • riittävä ja sopiva elintila
  • lajityypillinen ravinto
  • yksilöstä riippuen lajitoveri
  • riittävät resurssit
  • leikki
  • vapaus kivusta, nälästä, janosta ja stressistä
  • hyvä terveydentila
  • mahdollisuus hoitaa turkkia
  • riittävä liikunta
  • riittävästi sopivia virikkeitä
  • tulla luovutetuksi aikaisintaan 12 viikon iässä
  • riittävä lepo
  • sopiva hiekkalaatikko ja hiekkamateriaali
  • mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen

Lajityypillistä käyttäytymistä kissalla on mm.

  • raapiminen
  • puskeminen (hajumerkit)
  • vaaniminen
  • kiipeily
  • nuuskiminen
  • siisti hiekkalaatikkokäyttäytyminen
  • saalistaminen
Hyvinvointia on mm. mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Hyvinvointia on mm. mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Kissan ruokinta

IMAG0582

Lähdetään liikkeelle tärkeimmästä. Kissa on lihansyöjä. Kissan luonnollinen ruokavalio koostuu lihasta, luista, elimistä ja saaliseläimen vatsan sisällöstä (kasvikunnan tuotteista). Kissan (sekä lompakon) kannalta paras vaihtoehto on oikein toteutettu raakaruokinta. Raakaruokinta perustuu kissan luonnolliseen ravintoon ja sisältää yllämainittuja ainesosia. Kissan ruokavalioon eivät siis kuulu vihannekset ja viljat, mitä monissa teollisissa kissanruoissa valitettavasti on käytetty täyteaineena.

Itse en ole oikea henkilö neuvomaan raakaruokinnassa, sillä meillä yhä vain maistellaan eri lihoja. Pikkupeto-blogin ohjeilla pääsee kuitenkin alkuun. Blogin kirjoittaja Päivi on perehtynyt raakaruokinnan saloihin. Linkki blogiin löytyy tästä: http://pikkupeto.blogspot.fi

Pakasteesta löytyi kuvaushetkellä broileria, broilerin sydäntä, hevosta, sian munuaista ja kana-kalkkuna-poropullia.

Pakasteesta löytyi kuvaushetkellä broileria, broilerin sydäntä, hevosta, sian munuaista ja kana-kalkkuna-poropullia.

Toinen asia, mitä kissanruoan ei tulisi sisältää, on sokeri. Kyllä, osaan kissanruokiin todellakin lisätään sokeria. Ihan kuten ihmisilläkin, sokeri aiheuttaa ongelmia mm. hampaissa. Kissan hampaathan tulisi harjata joka päivä – kuinka moni näin todellisuudessa tekee? Harjaamattomuuteen kun lisätään vielä sokeria sisältävä ruokavalio, on suun ongelmat jossain vaiheessa taattu.

Mitä kissanruoan tulisi sitten sisältää?

Kissan luonnollinen ruokavalio koostuu kulloinkin tarjolla olevista saaliseläimistä – pääasiassa hiiristä. Lemmikkikissan ruokavalion tulisikin jäljitellä mahdollisimman hyvin hiiren koostumusta.

Hiiri koostuu:

– 70% vedestä

– 14% proteiineista

– 10% rasvoista

– 1-2% hiilihydraatteja

– 1% kuitua

(lähde: http://www.ipsitilla.fi/Ruokinta/ruokinta.htm)

Kun prioriteetit on kunnossa, voi miettiä muita laadukkaan kissanruoan täyttäviä kriteerejä.

Ei ole aivan sama, mitä lihaa kissanruoka sisältää. Hiiren jälkeen optimaalisinta ravintoa on siipikarja. Yleisesti ottaen huonoin vaihtoehto kissalle on sianliha. Sianliha esimerkiksi sisältää paljon omega-6:sta, mikä mm. ylläpitää tulehdustilaa (http://www.1800petmeds.com/education/fatty-acids-dog-cat-2.htm). Hyviä vaihtoehtoja puolestaan ovat mm. kana, jänis ja lammas.

Mitä eroa on sitten lihalla ja eläinperäisillä sivutuotteilla? Lihalla tarkoitetaan lihaslihaa, eläinperäiset sivutuotteet voivat sisältää mitä tahansa ruumiin osia sorkista karvaan ja höyhenistä helttoihin. Sivutuotteet eivät ole yhtä ravintorikkaita kuin liha. Toki eläinperäiset sivutuotteet ovat parempi täyteaine kuin kasvikunnan tuotteet. Kunnon kissanruoka koostuu kuitenkin lähes kokonaan lihaslihasta.

Power of Nature on sisällöltään paras kuivaruokamerkki Suomen markkinoilla.

Power of Nature on sisällöltään paras kuivaruokamerkki Suomen markkinoilla.