Seniorikissan hoito

Vanhan kissan perushoito ei juurikaan eroa nuoremman kissan hoidosta, mutta on joitain asioita, mitä kannattaa huomioida. Tavallista enemmän huomiota kannattaa kiinnittää kissan terveyteen ja käyttäytymiseen.

Silmä tottuu helposti lemmikin muutoksiin. Ei huomata, kun eläimen painossa tapahtuu muutoksia, kun leikkiminen vähenee ja nukkumisen määrä kasvaa, tai kun ylätaso ei olekaan enää se kissan lempipaikka. Itse tutkituttaisin vanhenevalta kissalta säännöllisesti nivelten ja hampaiden/suun kunnon ja otattaisin laajat verikokeet. Kyseiset terveystarkastukset olisi hyvä tehdä kerran vuodessa (esim. rokotusten yhteydessä) noin 10 ikävuodesta lähtien ja useamminkin, jos oireita tai muutoksia käyttäytymisessä ilmene.

Sairauksien ennaltaehkäisyllä ja varhaisella diagnosoinnilla saadaan lemmikille lisävuosia sekä taataan kivuton elämä. Kissahan ei näytä kipuaan, ennen kuin kipu on jo todella paha, koska heikolta näyttäessään se olisi helppo saalis.

Yleisiä sairauksia ja ongelmia vanhalla kissalla ovat mm.:

  • nivelrikko
  • munuaisten vajaatoiminta
  • kilpirauhasen liikatoiminta
  • diabetes
  • hampaiden ja suun ongelmat
  • kasvaimet
  • sydänsairaus
  • maksasairaus
  • ummetus
  • liikalihavuus
  • kuulon ja näön heikentyminen
    (The Complete Textbook of Veterinary Nursing)

Sairaudesta ja/tai heikentyneestä elämänlaadusta saattavat kertoa esim.

  • vireystilan muutokset
    – nukkuuko enemmän tai vähemmän
  • muutokset syömisessä ja ruokahalussa
    – syökö enemmän tai vähemmän
    – syökö mieluummin märkä- kuin kuivaruokaa
  • painonnousu ja -lasku
  • vähentynyt leikkiminen
  • lisääntynyt aktiivisuus
  • muutokset äänenkäytössä
    – onko hiljainen kissa muuttunut äänekkääksi tai toisin päin
  • muutokset hiekkalaatikkokäyttäytymisessä
    – onko tarpeidentekoasento muuttunut, pissaako esim. seisaaltaan
    – saako virtsattua/ulostettua
    – ramppaako laatikolla, käykö eri laatikoilla ennen kuin saa tehtyä tarpeet
    – tuleeko pissoja/kakkoja hiekkalaatikon ulkopuolelle
    – vähentynyt/lisääntynyt virtsaaminen
    – muutokset ulosteen laadussa
  • vähentynyt hyppääminen tasoille ja ”aputasojen” käyttäminen
  • muutokset turkin laadussa
  • haiseva hengitys, vuotavat ikenet
  • kosketusarkuus (esim. kylki tai tassu, huom! täytyy erotella onko kosketusherkkyys ollut aina vai onko uusi asia)
  • piiloutuminen/vähentynyt esilläolo
  • vähentynyt/lisääntynyt turkin nuoleminen
  • sekavuus, muistiongelmat
  • vähentynyt/lisääntynyt juominen
  • kuivuminen (videolla näkyy, kuinka testata nestetasapainoa ja kuinka normaali iho palautuu: https://youtu.be/svR9hxxKdo4)

Nämä kohdat eivät automaattisesti tarkoita, että kissalla on jokin hätänä, mutta voivat olla merkkejä siitä. Vain eläinlääkäri kykenee varmuudella selvittämään, onko eläimellä jokin sairaus.

Seniorikissan hiekkalaatikko kannattaa olla matalalaitainen, jotta laatikolla käynti ei ole vaikeaa tai kivuliasta.

Kiipeilypuussa tai muualla olisi hyvä olla myös matalia tasoja, jotta myös nivelrikkoinen kissa voi nauttia ”korkealla” olosta. Kissalle voi laittaa tarjolle myös aputasoja, minkä kautta se pääsee hyppäämään korkeammalle.

Vanhan kissan voi olla vaikeaa ylettyä pesemään turkkia joka puolelta, joten turkkia olisi hyvä harjata. Harjatessa saattaa myös tulla esille ihon ja kehon muutoksia.

Vanhaakin kissaa on tärkeä aktivoida, joten erilaisia leluja ja aktivointikuppeja kannattaa kokeilla.

Ruoka- ja vesiastiat sekä lempipeti olisi hyvä sijoittaa lattiatasolle. Myös kissan aistit heikkenevät vanhetessa joten, jos ruoka ei meinaa maistua, voi sitä kokeilla lämmittää pienen hetken mikrossa. Lämmitetty ruoka tuoksuu voimakkaammalle ja lämmintä ruokaa on mukavampi syödä kuin jääkaappikylmää. Jos kissalta on jouduttu poistamaan hampaita, voi kissalle olla miellyttävämpää syödä märkäruokaa. Märkäruokaa tulisi suosia muutenkin raksujen sijaan, ikävaiheesta huolimatta. Kissalle voi myös tarjota vitamiinilisää, esim. Vitalcat, koska ravinteiden imeytyminen vanhalla kissalla voi olla heikentynyttä (http://www.peteducation.com/article.cfm?c=1+2140&aid=697). Glukosamiini-/kondroitiinisulfaattilisä on hyvä olla, sillä erään tutkimuksen mukaan 90% yli 12-vuotiaista kissoista kärsii nivelrikosta (http://icatcare.org/advice/cat-health/arthritis-and-degenerative-joint-disease-cats). Vanhemmat kissat tarvitsevat myös enemmän proteiinia, koska vanhan kissan keho ei pysty enää varastoimaan proteiinia yhtä hyvin kuin nuoren (Margie Scherk). Tästä syystä ravinnon on hyvä olla erityisen proteiinipitoista ja proteiinin hyvälaatuista (esim. kana).

Mm. nivelrikosta lisää tuonnempana.

Milli 14 vuotta

Milli 14 vuotta

Mainokset

Pentua valitsemassa

Pentua valitessa kannattaa ottaa ainakin nämä asiat huomioon:

  • vanhempien veriryhmät (http://vetlab.fi/?id=CDB87E68-666B4364AAA4-6E9B1418E37C)
  • rekisteröitynyt kasvattaja (koskee rotukissoja) Huom! paperiton kissa ei ole rotukissa – ethän osta paperitonta kissaa ja tue pentutehtailua.
  • rodun terveystilanne ja alkuperä (kyseenalaisia rotuja mielestäni ovat mm. persialaiset, exoticit, bengalit, savannahit ja munchkinit)
  • terveet vanhemmat
  • sukusiitosaste
  • millaisissa oloissa pennut kasvavat, onko vanhemmat nähtävillä
  • madotukset ja rokotukset tulee olla kunnossa (sekä pennuilla että vanhemmilla)
  • todistus pennun terveystarkastuksesta
  • vanhempien luonne, onko vanhemmilla haluamiasi ominaisuuksia
  • millaisin väliajoin, kuinka monta kertaa ja minkä ikäisenä emo on astutettu sen elämän aikana

Maatiainen vai rotukissa? Jos vaadit kissalta tiettyjä ominaisuuksia, voi olla helpompaa löytää sopiva yksilö rotukissoista. Jos etsit yksinkertaisesti sopivaa kumppania, on maatiainen hyvä vaihtoehto.

Maatiainen

+ alkuperäinen kissatyyppi

+ mahdollisesti laaja geenipooli

+ eläinsuojelutyön tukeminen ja eettisyys (ottamalla kissa eläinsuojeluyhdistykseltä)

+ luonteita ja turkin värejä/kuvioita löytyy joka makuun

+ mahdollisesti valmiiksi kastroitu/steriloitu

– sukusiitosaste ja taustat voivat olla tuntemattomia

Maine coon Bane ja maatiainen Reppana

Maine coon Bane ja maatiainen Reppana

 

Rotukissa

+ ominaisuudet tiedossa

+ vanhemmat tiedossa

+ laajasti terveystestattuja

+ mahdollisesti valmiiksi kastroitu/steriloitu

– joissain roduissa on eettisiä/terveydellisiä ongelmia

 

Maatiaista etsiessä yksityisten ilmoitukset ym. kannattaa jättää omaan arvoonsa, sillä kyseessä on usein vahinkopennut tai itsekkäistä syistä kissan saattaminen tiineeksi, jolloin esimerkiksi emoa ja pentuja ei terveystarkasteta, vanhempien terveyttä ja taustoja ei ole selvitetty tai ei olla valmiita maksamaan eläinten hyvinvoinnista. Kissaa etsiessä kannattaakin aloittaa selaamalla vaikkapa eläinsuojeluyhdistysten yhteistä sivustoa, missä haetaan lemmikeille uusia koteja: http://kodittomat.info/home. Vaikka joskus tuntuu, että maatiaisia ei ole tarjolla, niin kyllä niitä viimeistään jossain vaiheessa on, sillä joka vuosi n. 20 000 kissaa etsii uutta kotia. Yhdistysten ihmisillä on myös kokemusta, jolloin he voivat auttaa löytämään juuri sinulle sopivan yksilön.

Huom! Kaikki yhdistykset eivät ole liityneet kyseiselle sivustolle, joten kannattaa Googlata myös oman alueen ESY.